Arjen aherrusta :D

Nyt on lihakset palauteltu Annapurnan rappusilta ja eka harjoitteluviikko takana. Tama viikko meni kylla enemman ja vahemman kotisairaanhoidoksi, kun itse podin nelja paivaa pahoinvoinnin eri asteita ja Jarille iski myos mukavat kaksi paivaa wc-ankkaan tututumista. :)Onneksi Marika ja Juha kerkesi juuri ennen tanne tuloa tutustumaan koulun puitteissa kotisairaanhoidon saloihin, joten hyvan hoidon taattu laatu oli saatavilla! :) "Kodissa" ei juurikaan ole valittamisen sijaa naissa oloissa. :) Saatiin asunto, mika on tarkoitettu YK:n palveluksessa oleville virkamiehille. Ala-aulaan, kun ekaa kertaa astuttiin marmorilattioille vaelluksesta ryytyneina niin kyllahan se kieltamatta hiukan hymyilytti! ;P Asunnossa on kaks makuuhuonetta, kaks kylpyhuonetta (Marikalla ja mulla oma amme :P ), keittio ja olohuone. Alakerrassa meidan kaytossa on myos sauna, kuntosalin kyhays ja uima-alaas. Ei paha, eihan!?!? ;D

Marikaja mina tutustimme synnytyssairaalaan. Mielenkiintoista oli nahda moista toimintaa. Pakko myontaa, etta taalla en haluaisi lastani punnertaa maailmaan. =\ Synnyttaneet naiset oli kaytannossa yhdessa samassa isossa tilassa, valiverhoista ei ollut tietoakaan. Jokaiselle kun lisasi viela vahintaan kolme vierasta niin voi vain kuvitella kuinka mukavalle siina olisi opetella imettamista kaikkien tuijottaessa ymparilla. Synnytykseen odottavia oli myoskin samassa huoneessa 6-7 vierekkaisilla pedeilla ja yksityisyyden suojaus oli yhta puutteellista kuin aiemmassakin tilassa. Synnytyssalissakaan ei tarvinnut pelata "joutuvansa" tositoimiin yksikseen silla sielakin homma hoidettiin vieretysten kaverin kanssa. Yks kaks pelmahdimekin sitten kesken kierroksen keskelle sektiota. Siella oli taysi tohin paalla, ovet auki ja hoitaja kavi "leikkaussalin" ulkopuolella meitakin hipoen ohi mennessaan. Joten se siita aseptiikasta.. :\
Keskolakin loytyi. Siella piene nyytit makasi letkujen peittämänä surkean näköisenä. Ja tama saitraalahan missa me olimme oli opetussairaala, en edes halua kuvitella minkalaista muissa sairaaloissa on..

Itsekin paasin tutstumaan sairaalaan lahemmin, kun oksetusta oli kestanut kolme paivaa. Rahalla saa ja hevosella paasee on aika hyva ilmaus tassakin tapauksessa. Menin yksityille, amerikkalaiselle laakariasemalla ja siellahan oli melkein kuin Suomessa konsanaan. Noh ei ihan, mutta hyvaa ja osaavan tuntuista palvelua sain.

Pojat on tutustunut talla viikolla myos vaihtoehtoisiin hoitomenetelmiin. :D Mielenkiintoisia juttuja kuulostanut oleven sillakin suunnalla..

Huomenna alkaisi reilun kuukauden jakso jotain, mista emme viela ole ihan varmoja, etta mita. :D Huomennahan se sitten selviaa. Luultavasti kierramme eri sairaaloissa isommalla porukalla... ehka! ;) Siita siis myohemmin lisaa, kun olemme viisaampia asian suhteen.

Kohat olisi puolivali tastakin reissusta. Kovin on nopeaan aika mennyt ja toivottavasti loppuaikakin menee nopsaan ja ilman sairasteluja. Kovastihan sita jo oottaa kotiin, kun sielta suunnalta kuulee, etta luntakin on jo satanut. Sita on hiukan vaikea ajatella taalla, kun paivalla on vahintaan 25 astetta lamminta! :P En valita.. ;)

Noh, taytyypa tasta lahtea kuluttamaan vapaapaivaa shoppaillen, jospa vaikka muutama tuliainen tarttuisi taas mukaan kotiin tuotavaksi! :)